Jo perinteeksi muodotuneen kierättämisestä maksettavan hyvityksen kehitteli edeltäjäni Ilkka Salonen. Tällä kertaa haluan tuoda yhä enemmän esiin kyseisten viikkojen kierrätyksellistä merkitystä.
Voisinpa sanoa, että lähes jokaisesta taloudesta löytyy jemma niminen paikka, jossa lojuu käymättömiä, tarpeettomia ja rikkinäisiä rannekelloja, yksi tai useampi. Mihin niitä kuuluu jatkosijoittaa, kierrättäminenhän on meidän jokaisen velvollisuus - ainakin pitäisi olla.
Kierrättäminen alkaa rannekellon avaaamisella ja samalla minä saan harjoitusta paristonvaihtoja ajatellen. Avatusta rannekellosta poistetaan akku/paristot, jotka lajitellaan "sisällön" mukaan. Akut, litium- ja alkaliparistot toimitetaan kierrätyspisteeseen. Hopeaoksidiparistot noudetaan täältä liikkeestä Italiaan jatkokäsittelyä ja -hyödyntämistä varten. Kellon muut osat toimitetaan kaatopaikalla metallikeräykseen, henkilökohtaisesti.
Ja kaikesta tästä touhusta maksetaan asiakkaalle =)
Kevät näkyy siinäkin, että poistin kelloliikkeen oven pielestä jouluhavut. Viime vuonna samainen toimitus saatiin tehtyä vasta huhtikuun lopussa, koska multapaakku oli niin jäässä, että sitä ei saanut pois ruukusta Sisällä sulatustakin harkitsin, mutta ruukut ovat kiinnitettynä terästralliin.
Aamulla kävin torilla etsimässä narsisseja, mutta siellä oli vasta kauniita, vihreitä alkuja. Tähän pölystä harmaaseen ilmaan tarvitaan nyt niitä keltaisia kukkia!!
Torilla oli runsaasti tulppaaneja ja yksi kimppu sieltä tuli mukaanikin: Ystäväni Tiinan TIGO clothing vaateliike kävelykadulla täyttää tänään vuoden, joten olen menossa onnittelukäynnille
Kiuru ja linkki J. Tenovuon blogiin. |
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti