maanantai 23. heinäkuuta 2012

Lomalta paluu

Tänään oli loman jälkeisen elämän ensimmäinen työpäivä.
Ihanat asiakkaamme eivät olleet unohtaneet kelloliikettä, vaikka olimmekin kaksi viikkoa lomalla.
Asiakkaita oli jonoksi asti, päiväkahvikin jäi juomatta.

Kahden viikon loma sujui mukavasti ja rentouttavasti mastollisessa "kesäasunnossa", mikä liikkui eri puolilla Ahvenanmaan ja Turun ihanaa saaristoa. Helle ei alkanutkaan samaan aikaan lomani kanssa. Lämpötila pysytteli aurinkoisinakin päivinä alle 20 asteen. Tuulensuojaisessa, aurinkoisessa paikassa istuskellessa kesä oli täydellinen ja tuli hiki. Uiminen jäi todella vähiin.
Talven pimeisiin iltoihin jäi monta hauskaa hetkeä muisteltavaksi. 

Jotta paluu arkeen ei olisi ollut ihan mutkaton, kelloliikkeen wc-pönttö ja vesiputken sulku alkoivat vuotaa. Onnea oli mukana rutkasti, koska oli todella pienestä kiinni, että aamuinen töihin paluu olisi tarvinnut tehdä soutuveneellä...

Viikossa on loman jälkeisestä virkeydestä huolimatta myös haikeutta. Kuopukseni täyttää 18 vuotta. Torstaista lähtien meidän perheessä on vain aikuisia. Taidan olla tosi vanha mutta rentoutunut lomaltapalaaja.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Kesäsää

Kellosepän vaihtaessa paristoja tulee asiakkaiden kanssa jutusteltua kaikenlaista. Päivän sää on kelloliikkeen keskusteluaiheiden kestosuosikki. On sitten kesä tai talvi, syksy tai kevät, niin aiheesta riittää puhuttavaa ja monenlaisia näkökulmia.
Viime viikkoina on käyty keskustelua koleasta ja kosteasta ilmasta. Eniten surettivat ne pienet Samppalinnan maauimalan uimakoululaiset; lämpötila + 11 ja vesisadetta.
Kesällä keskustelunaiheita löytyy myös lomailusta. Mökkeily, kalastus, matkailu, kesäteatterit, kesäjuhlat - listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Matkakohteet ovat olleet todella eksoottisia ja uniikkeja, ei mitään teneriffoja.
Kerrottakoon, että todelliset kesäkelit alkavat tänään, sunnuntaina, aloittaessani kahden viikon mittaisen kesäloman.

Siirtyessäni kellokauppiattareksi vaihdoin seitsemän viikon palkallisen loman muutaman viikon palkattomaan. Viime vuonna, kun olin ensimmäistä kesää kelloliikkeessä, en uskaltanut lomailla lainkaan. Pelkäsin unohtavani jotain tärkeää, juuri opittua; siihen ei ollut varaa. Tunsin olevani erinomainen, suorastaan supernainen. Lomailu oli yliarvostettua... kolme ja puoli lomapäivää riittivät minulle.
Mutta kun talvi ja pimeys koittivat, ei löytynyt ainuttakaan valokuvaa tai muistoa mielenvirkistykseksi. Ainut muistikuva kesästä oli Naapurin rouvan kanssa tehty uintireissu veneen perästä Korpoströmissä ja lättyjen paistaminen vanhassa kalavajassa Brunskärissä. Niillä sitten mentiin läpi pimeän talven.

Nyt todella odotan lomaa.
Kelloliike on suljettu 7. - 22.7.2012.