HILLOTTU ON

Syksy saapui ihan yllättäin, vaikka siis eihän se mikään yllätys ole, koska syyskuu on jo aivan lopuillaan. Ensimmäinen pakkasyö värjäsi kelloliikkeen ovenpielen valkoiset ruukkukrysanteemit upeisiin sävyihin.

Jokasyksyisiin puuhiini kuuluu hilloaminen, mikä tarkoittaa omenahillon, puolukkahillon ja mansikkahillon valmistusta.
Puutarhassamme kasvaa muutamia, todella vanhoja omenapuita, jotka uskollisesti tuottavat satoa vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on omenoita hillottu useaan kertaan ja annettu myös muualle hillottavaksi.

Omenapuiden sato koheni entisestään sen jälkeen, kun mieheni bongasi viitisen vuotta sitten ohjeen, jonka mukaan omenapuut kuuluu leikata heinäkuussa. Ohjeen mukaan leikkaaminen tehdään niin, että puun läpi voi heittää karvalakin. Ensimmäisen "kesäleikkauksen" jälkeen puun läpi sai heitettyä karvalakin ja turkin, mutta se ei meidän puita hetkauttanut mihinkään, onneksi.

Perushillojen lisäksi tänä syksynä valmistui myös kuvassa oleva kesäkurpitsahillo, jonka resepti löytyi Kodin kuvalehden sivulta. Ulkonäkö on suorastaan kuvottava, muistuttaa kurkkusipulisalaattia. Maku on eksoottinen: Kesäkurpitsa sai seurakseen omenaa, inkivääriä ja minttua. Tarkoitus oli laittaa resepti tähän mukaan mutta valitettavasti sitä ei löydy Kodin kuvalehden arkistoista. Olisiko ollut liian eksoottinen? Sen sijaan sieltä löytyi monta muutas kesäkurpitsahillo reseptiä.


Olen "hillonnut " myös valokuvaa eli olen unohtanut postata keväällä olleen Paletti Jewerly timanttisormusarvonnan voittajan kuvan. Onnellinen voittaja oli Pirjo L. Turusta, joka tässä esittelee uutta sormustaan.