MESTARI JA KISÄLLI

Kelloliikkeen arjessa on uusi meininki. Tyttäreni Sofia on kesäkuun ajan mestari-Seijan opissa opettelemassa kelloliikkeen tuotetietoutta ja arkirutiineja. Meikäläinen pärjää kelloliikkeen palvelussa mutta ei nuoren tyttärensä opettamisessa.
Tilanne on ihanteellinen; Seijan monikymmenvuotinen kokemus ja tietämys kelloista ja koruista siirtyy uudelle sukupolvelle. Myös Ilkka Salosen Seijalle antamat opit siirtyvät eteenpäin ja ylläpitävät asiakaspalvelumme perinteitä ja laatua. Sofia tuo mukanaan arvokasta kritiikkiä ja keskustelua erilaisiin kelloliikkeen asioihin, joita ei itse arjessa tule huomanneeksikaan.

Kolme naista saman tiskin takana on liikaa. Olen pyörähtänyt töissä joka päivä muutaman tunnin ja tehnyt paperitöitä koneella kotoakäsin. Kaiken muun ajan olen maalannut, maalannut ja maalannut.
Kotimme on 113-vuotias hirsivanhus, jota olemme asuttaneet 18 vuotta. Ja sen kyllä huomaa! Kaksivuotisen kellokauppiattarena toimimisen aikana en ole ehtinyt tai jaksanut uhrata ajatustakaan kuluneisiin maalipintoihin mutta nyt kaikki on toisin! Pensseli ja tela ovat heiluneet vimmatusti.

Suursiivousta tässä talossa ei ole tehty sitten joulun 2010 mutta tällä viikolla sekin homma päivittyy uusille lukemille. Kyllä auringonvalo saa suomalaisessa ihmeitä aikaan!

Entisenä kaupungin virkanaisena tunnen kuitenkin kokoajan syyllisyyttä poissaolostani, maalaamisesta, kahvihetkestä torilla keskellä päivää, toivottavasti se menee ohi jossain vaiheessa.

Uimavedet ovat lämmenneet nopeasti, joten käy kurkkaamassa vanha postaukseni kellon vesitiiviydestä:
 http://www.kelloliikesalonen.blogspot.fi/2012/10/rannekellon-vesitiiviys.html
Suomalainen sauna ei sovi kellolle mutta HIRSCH-nahkarannekkeet ovat saunatestattuja:)